| Syyslukukausi | 7.8 – 20.12.2024 |
| Syysloma (vko 42) | 14. – 20.10.2024 |
| Kevätlukukausi | 7.1. – 31.5.2025 |
| Talviloma (vko 9) | 24.2. – 2.3.2025 |
| Pääsiäisloma | 17.4. – 21.4.2025 |
| klo | |
| 8.15-9.45 | 1. ja 2. oppitunti |
| 9.45-10.15 | välitunti |
| 10.15-12.00 | 3. ja 4. oppitunti (ruokailu) |
| 12.00-12.30 | välitunti |
| 12.30-13.15 | 5. oppitunti |
| 13.15-13.30 | välitunti |
| 13.30-14.15 | 6. oppitunti |
1 § Käyttäydyn asiallisesti, ystävällisesti ja noudatan hyviä käytöstapoja. Edustan kouluani hyvin.
2 § Teen annetut tehtävät tunnollisesti.
3 § Oppitunneilla annan työrauhan kaikille.
4 § Toimin välitunnilla toiset huomioon ottaen. En riko toisten leikkejä. En heitä kiviä, käpyjä tai muuta sellaista. Lumipalloja heitän vain sovittuna aikana sille varatulla alueella. Noudatan sovittuja välituntisääntöjä.
5 § En poistu luvatta koulun pihasta.
6 § Huolehdin omista sekä yhteisistä tavaroista* ja pidän ympäristön siistinä**.
* Liite 1 Vahingonkorvaus oppilaan aiheuttamasta vahingosta
** Oppilaan velvollisuus siivota jälkensä, kts. Takamaan koulun kurinpitotoimet ja rangaistukset
7 § En kiusaa ketään sanoin enkä teoin.
8 § Huomioin muut ja autan apua tarvitsevaa. Puutun tarvittaessa sopimattomaan toimintaan ja kerron siitä henkilökunnalle.
Takamaan koulun oppilas voi joutua korvaamaan koululle, sen henkilökuntaan kuuluvalle tai toiselle oppilaalle aiheuttamansa vahingon. Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää, että oppilas on aiheuttanut vahingon tahallaan tai huolimattomuuttaan.
Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.
Jos oppilas on aiheuttanut vahingon toiselle oppilaalle, huoltajat voivat sopia keskenään vahingonkorvauksesta. Koulu ei voi päättää vahingonkorvaamisesta. Tarvittaessa korvausta voidaan hakea tuomioistuimesta.
Takamaan koulu 2021
Oppilaalla on velvollisuus perusopetuslain (POL) §:n 35 mukaan osallistua opetukseen, hoitaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Jos oppilas laiminlyö perusopetuslain mukaisten velvollisuuksien asianmukaisen noudattamisen tai esim. rikkoo koulun järjestyssääntöjä, häntä voidaan ojentaa tai häneen voidaan kohdistaa kurinpitotoimia
Kurinpitotoimenpiteet alkavat aina oppilaan kuulemisella. Oppilaalla on silloin mahdollisuus selittää toimintaansa, oikaista mahdollinen väärinkäsitys tms. Kuuleminen tehdään aina mahdollisimman pian ja yleensä vasta sen jälkeen asiasta ilmoitetaan kaikille asiaan liittyvien
lasten huoltajille.
Kaikissa ojentamisissa, kurinpitotoimissa ja rangaistuksissa on huoltajille ilmoitettava asiasta. Kuitenkin vain kirjallisessa varoituksessa ja määräaikaisessa erottamisessa on huoltajille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen rangaistuksen määräämistä.
Koulu käyttää lakisääteistä julkista valtaa. Huoltajan lupaa kurinpitotoimiin ei tarvita, eikä oppilaan kuulemisessa ole huoltajalla oikeutta vaatia olla läsnä. Huoltajat eivät voi myöskään mitätöidä koulun antamaa rangaistusta. Jos huoltaja haluaa selvittää rangaistuksen syitä, tulee hänen olla ensisijaisesti yhteydessä rangaistuksen määränneeseen opettajaan ja vasta sen jälkeen tarvittaessa rehtoriin.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämän vuoksi kouluun ei saa tuoda eikä koulussa pitää hallussa laissa kiellettyjä esineitä tai aineita, kuten alaikäisillä alkoholilain sekä tupakkalain mukaisia tuotteita tai vahingoittamiseen tai lyömiseen soveltuvia esineitä tai aineita (järjestyslaki) tai omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita.
Koulun opettaja tai rehtori ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Koululla ei ole kuitenkaan toimivaltaa määrätä rangaistuksia koulumatkoilla sattuneista tapauksista. Järjestyssäännöt eivät ole voimassa koulumatkalla.
Oppilaan tekemään vahinkoon sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingosta ilmoitetaan aina huoltajille.
Oppilaalla on velvollisuus siivota tai korvata tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahinko. Koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään koulun omaisuuden, jonka tämä on tahallaan tai huolimattomuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen. Oppilas ei voi jäädä pois opetuksesta tehtävän ajaksi. Siivoamisesta ilmoitetaan huoltajalle, mikäli tehtävä suoritetaan koulupäivän ulkopuolella. Työtä valvotaan, ja se saa kestää enintään kaksi tuntia.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen.
Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä keskustelun enintään kahdeksi tunniksi. Keskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Keskustelu kirjataan Wilmaan, ja siitä ilmoitetaan oppilaan huoltajille. Huoltajat voivat osallistua keskusteluun, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Kasvatuskeskustelukäytäntö etenee koulussamme seuraavasti:
Jälki-istunto määrätään edelleen tilanteen ja harkinnan mukaan.
Kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen on mahdollista. Edelleenkin voidaan oppilas myös velvoittaa istumaan hiljaa. Jälki-istunto järjestetään aina kouluajan ulkopuolella ja istunto kirjataan Wilman kurinpito-lomakkeeseen. Tämä tulostetaan ja arkistoidaan koulun kansliaan.
Rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty esine tai aine (esim. tupakkatuote tai sytytin), sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista (esim. kännykkä) tai vaarallinen esine tai aine (esim. teräase).
Jos oppilas ei anna kyseistä esinettä tai ainetta, opettajalla tai rehtorilla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Kun esine otetaan haltuun, siitä ilmoitetaan aina huoltajille.
Koulun opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Tarkastaminen koskee esineitä ja aineita, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Tällä taataan
turvallinen ja rauhallinen toimintaympäristö kaikille. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja ilmeistä syytä. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita, mikäli mahdollista.
Opettaja:
Rehtori:
Takamaan koulu 2021
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Koulun turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla erilaisiin vaara ja väkivaltatilanteisiin pyritään varautumaan tiedottamisella, koulutuksella ja harjoittelemalla. Syyskuun aikana perehdytetään kaikki uudet työntekijät talotekniikka, turvallisuus ja pelastusasioihin rehtorin toimesta.
Koulun tasolla
Koulun säännöt päivitetään lukuvuoden alussa. Koulun säännöt pidetään yksinkertaisina ja ymmärrettävinä. Sääntöjä päivitettäessä kuullaan oppilaita ja oppilaskunnan hallitusta. Takamaan koulun säännöt ovat näkyvillä kaikissa luokissa. Koulun säännöt käydään läpi yhteisessä päivänavauksessa rehtorin toimesta. Tämän jälkeen pidetään sääntötunti luokissa.
Välituntivalvonta: välituntivalvojien määrä pidetään riittävänä välitunnilla olevaan oppilasmäärään nähden. Koulun piha-alueella on aamuvalvonta klo 8.00 – 8.15.
Ohjatut välitunnit: liikuntavälkät, kirjastovälitunnit.
Kummitoiminta: esikoululaiset/neljäsluokkalaiset.
Oppilaskunnan toiminta rakennetaan osaltaan tukemaan kiusaamisen vastaista toimintaa ja parantamaan yhteishenkeä.
Koulun yhteiset teemapäivät: teemapäivät kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Yhteispelikäytännöt: tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä luokkien ja ryhmien toiminnan edistäminen.
Yhteisöllinen oppilashuolto
Yhteisöllinen oppilashuolto on koko koulua tukevaa ensisijaista ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tavoitteena on vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä tukea kouluyhteisön, luokkien ja oppilasryhmien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.
Takamaan koulussa on yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Koulun monialaisen oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä kouluterveydenhoitaja.
Koulun yhteisöllisen oppilashuoltotyön tehtäviä ovat mm:
Kouluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet.
Koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevina toimina.
Oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä luokkien ja ryhmien toiminnan edistäminen.
Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet.
Oppilaiden osallisuutta lisäävät toimet.
Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
Oppilashuoltoryhmän kokoukset aiheineen kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä tekijän että sen kohteena olevan osalta.
Koulukuraattori
Toimii opettajan tukena luokkatasoisessa toiminnassa, tapaa ja ohjaa yksilö- ja ryhmätasolla, tekee yhteistyötä vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Yksilöllinen tuki tilanteissa, joissa kiusaaminen vaikuttanut selvästi mielialaan ja arkeen. Yhteistyö vanhempien kanssa ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
Kouluterveydenhoitaja
Terveystarkastusten yhteydessä kysytään aina kiusaamisesta, kirjallisesti 1., 3. ja 5. –luokilla, oppilailta ja vanhemmilta. Tarvittaessa jatkotyö. Akuuteissa kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa fyysisen vamman tarkastus ja hoito.
Koulupsykologi
Vastaanotolla kysytään aina kiusaamisesta lapselta ja vanhemmalta. Yksilöllinen tuki tilanteissa, joissa kiusaaminen vaikuttanut selvästi mielialaan ja arkeen. Yhteistyö vanhempien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.
Kiva-koulu hankkeen toimintamallit ja toimenpiteet Takamaan koulussa
Ohjelma tarjoaa koulun henkilökunnalle tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta sekä pyrkii sitouttamaan kaikki koulun aikuiset kiusaamisen vastaiseen työhön. Välituntivalvojilla on heijastinliivit, jotka lisäävät heidän näkyvyyttään ja muistuttavat sekä oppilaita että välituntivalvojia itseään siitä, että heidän tärkeä tehtävänsä on vastata kaikkien turvallisuudesta.
KiVa Koulu -ohjelma sisältää Kiva-tunteja välitehtävineen, jotka viedään läpi yhden lukuvuoden aikana. Oppitunneilla keskustellaan mm. toista kunnioittavasta käytöksestä, ryhmässä toimimisesta, ja kiusaamisesta sekä tehdään erilaisia harjoituksia ja ryhmätöitä. Oppitunteja ja teemoja täydentää mm. KiVa- tietokonepeli. KiVa-tunteja pidetään ensimmäisellä ja neljännellä luokalla em. materiaalin avulla oman opettajan toimesta. Muilla luokka-asteilla asia pidetään esillä mm. sähköisten KiVa-materiaalien avulla. Kiva-toiminnasta vastaava opettaja pitää syyslukukauden alkupuolella kaikille luokille aiheeseen liittyvän oppitunnin, jonka aikana esitellään Kiva-kyselyn tulokset keskeisin osin ja toimenpiteet kiusaamistapauksessa oppilaan näkökulmasta: mikä on kiusaamista, miten pitää toimia jos joutuu kiusatuksi tai havaitsee kiusaamista.
Toimenpiteet yksittäisessä kiusaamistapauksessa
KiVa Koulu -ohjelmassa keskitytään paitsi kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, myös mahdollisimman tehokkaaseen kiusaamistapauksiin puuttumiseen. Kussakin mukana olevassa koulussa toimii vähintään kolmen opettajan tai muun aikuisen muodostama koulutiimi. He toimivat oman koulunsa asiantuntijoina kiusaamista koskevissa asioissa. Takamaan koulun Kiva-tiimin muodostavat rehtori, luokanopettaja ja koulukuraattori.
Kun vanhempi ottaa yhteyttä kouluun kiusaamisasiassa tai oppilas kertoo kiusaamisesta opettajalle, selvitetään ensin, onko kysymyksessä systemaattinen kiusaaminen, satunnaisempi konflikti, riita lasten välillä tai esimerkiksi väärinkäsityksiin perustuva loukkaantuminen. Opettaja tai opettajat yhdessä selvittävät kiusaamistapausta. Kiusaamisasia voidaan ohjata koulun Kiva-tiimille (erillinen lomake, johon kirjaukset tehdään). Jatkuvan kiusaamisen tunnusmerkit täyttävistä tapauksista välitetään tieto koulutiimille, jonka jäsenet ryhtyvät selvittämään asiaa ja käymään keskusteluja eri osapuolten kanssa. Tiimin jäsenet keskustelevat ensin kiusatun oppilaan ja tämän jälkeen jokaisen kiusaamiseen osallistuneen oppilaan kanssa yksitellen. Kiusaamisessa mukana olleet lapset tavataan vielä ryhmänä. Kun on sovittu, miten he muuttavat käyttäytymistään, sovitaan uudesta tapaamisesta, nk. seurantakeskustelusta. Sekä kiusatun että kiusaamiseen osallistuneiden kanssa tavataan uudelleen ja varmistetaan, että kiusaaminen on todella loppunut.
Vanhempia informoidaan kaikista tiimin käsiteltävänä olleista omaa lasta koskevista tapauksista. Tarvittaessa vanhempia voidaan pyytää koululle selvittämään asiaa. Ensisijaisesti kiusaamiseen liittyvät keskustelut käydään kuitenkin koulun aikuisten ja oppilaiden välillä.
Takamaan koulun kurinpitotoimet kiusaamis – ja väkivaltatilanteissa
Rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa kielletty esine tai sellainen tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos oppilas ei anna kyseistä esinettä tai ainetta, opettajalla tai rehtorilla on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja. Kun esine otetaan haltuun, siitä ilmoitetaan aina huoltajille.
Koulun opettajalla ja rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa. Tarkastaminen koskee esineitä ja aineita, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Tällä taataan turvallinen ja rauhallinen toimintaympäristö kaikille. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja ilmeistä syytä. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita, mikäli mahdollista.
Ojentamiseen ja kurinpitotoimiin liittyvä toimivalta ja menettelytavat
Opettaja:
Rehtori:
Koulumatkalla tapahtuneesta
Koulun opettaja tai rehtori ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle. Koululla ei ole kuitenkaan toimivaltaa määrätä rangaistuksia koulumatkoilla sattuneista tapauksista. Järjestyssäännöt eivät ole voimassa koulumatkalla.
Yhteistyö huoltajien kanssa
Pohja kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisemälle toiminnalle luodaan yhteistyöllä ja ennakoivalla tiedottamisella: vanhempainillat, Wilma, koulun syystiedote.
Yhteistyö viranomaisten kanssa.
Sosiaalitoimi, lastensuojelu (tarvittaessa).
Poliisi (tarvittaessa).
Vakavissa pahoinpitelyissä koulu ottaa yhteyttä poliisiin ja konsultoi lastensuojelun kanssa.
Tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelman tarkoituksena on syrjinnän ennaltaehkäisy ja tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen oppimisympäristön kehittäminen. Perusopetuksen tehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle yhtäläiset mahdollisuudet hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja sekä taitoja. Yhteneväistä on myös se, että tyttöjä ja poikia tulee tukea opetuksen ja ohjauksen avulla niin, että he voivat tehdä oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja yksilöllisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä, ei sukupuolensa perusteella.
Opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Jokainen oppiaine edistää sukupuolten tasa-arvoa omalla tavallaan. Työtapojen, oppimisympäristöjen ja yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Opettajien tulee tiedostaa stereotyyppiset sukupuolikäsitykset, jotka ilmenevät asenteissa, käyttäytymisessä sekä siinä miten oppilas kohdataan yksilönä.
Oppilaita ja opettajia kohdellaan samalla tavalla tilanteesta tai asiasta riippuen. Eriarvoista kohtelua ei sallita. Oppilaiden jakaminen sukupuolen mukaisiin ryhmiin on joskus perusteltua esim. liikunnassa työjärjestysteknisistä tai resurssisyistä. Sukupuolisuuteen liittyviä asioita käsitellään avoimesti eri oppiaineissa ja esim. luokkapiirissä. Oppimateriaalit valitaan sukupuoli- ja tasa-arvotietoisesti sekä kriittisesti välttäen stereotyyppisten roolimallien jakamista. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti koulun arjessa esim. luokassa, käytävillä ja ruokalassa. Sukupuoli ei oikeuta löysempää tai ankarampaan kohteluun.
Ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurillisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa.
Tunnistaa omia taipumuksia suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan.
Antaa oppilaille tilaa olla omanlaisensa.
Purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä.
Edistää tasa-arvoa aktiivisesti ja tietoisesti luokassa ja kouluyhteisössä valitessaan oppimateriaaleja, työtapoja ja yhteistyökumppaneita.
Opettaa tunnistamaan sukupuoleen liittyviä odotuksia ja luuloja ja auttaa ymmärtämään, että heidän ei tarvitse rajoittaa omaa toimintaansa niiden mukaan.
Uskonnollinen tasa-arvo toteutuu siten, että uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta annetaan perusopetuslain määräämällä tavalla.
Seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ennalta ehkäisemisen pohjana on koulun positiivinen ja salliva ilmapiiri. Eri oppianeiden opetuksen yhteydessä käydään läpi sukupuolten välisiä eroja. Mediakasvatuksen osana oppilaita opastetaan internetissä tapahtuvan seksuaalisen häirinnän huomaamiseen ja siihen, miten vältytään häirinnältä.
Seksuaalinen häirintä on vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvia ikäviä huomautuksia tai nimittelyä,
loukkaavaa kaksimielistä tai härskiä puhetta,
sosiaalisessa mediassa julkaistua materiaalia, joka koetaan loukkaavaksi tai ahdistavaksi,
epäasiallisia viestejä tai puheluita,
lähentelyä tai fyysistä koskettelua, joka koetaan epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi tai
seksuaalisia ehdotuksia.
Seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneen tulisi kertoa tai ilmaista häirintään syyllistyneelle, että hänen tulisi lopettaa ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi koettu käytös. Häirintätapauksesta kerrotaan koulun henkilökunnalle esimerkiksi rehtorille, luokanopettajalle, erityisopettajalle, koulunkäynnin ohjaajalle, kouluterveydenhoitajalle tai koulukuraattorille. Jokaisen oppilaan tulee osata ja uskaltaa puuttua koulussa esiintyvään häirintään ja pitää häirityn puolta. Myös huoltaja voi olla yhteydessä edellä mainittuun henkilökuntaan.
Henkilökunnan tehtävä on kuunnella ja ottaa selvää asiasta mahdollisimman tarkasti. Asiassa kuullaan molempia osapuolia ja häirintään syyllistyneelle kerrotaan selkeästi, mitä ei saa tehdä. Tapaus dokumentoidaan. Asianosaisten huoltajia tiedotetaan asian selvittelystä ja tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan selvitystilaisuuteen. Oppilaalle voidaan tarjota terveydenhoitajan, kuraattorin tai koulupsykologin apua. Tarvittaessa ollaan yhteydessä muihin viranomaisiin tai tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Takamaan koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivityksestä ja tiedottamisesta vastaa oppilaskunnan hallitusta ohjaava opettaja. Tasa-arvosuunnitelman päivityksen yhteydessä on tarpeen arvioida, miten sovitut toimenpiteet ovat toteutuneet. Tämä arvioiti voi toimia pohjana uusien toimenpiteiden valmistelulle.
Käyttäytymisen arviointi tapahtuu seuraavasti:
Erinomainen 10
Vaikuttaa myönteisesti luokan työskentelyyn ja työrauhaan.
Noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Huolehtii niin omista kuin yhteisistä tehtävistä, tavaroista, tiloista ja ympäristöstä.
Osoittaa aina yhteistyötaitoja.
Käyttää asiallista kieltä ja suhtautuu aina koulutovereihin ja koulun henkilökuntaan asiallisesti.
Kiitettävä 9
Huolehtii omalta osaltaan työskentelyn sujumisesta ja vaikuttaa siten myönteisesti työrauhaan.
Noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Huolehtii lähes aina niin omista kuin yhteisistä tehtävistä, tavaroista, tiloista ja ympäristöstä.
Käyttäytyy yhteistyökykyisesti.
Käyttää asiallista kieltä ja suhtautuu koulutovereihin ja koulun henkilökuntaan myönteisesti.
Hyvä 8
Huolehtii omalta osaltaan työskentelyn sujumisesta ja työrauhasta.
Noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Osaa huolehtia niin omista kuin yhteisistä tehtävistä, tavaroista, tiloista ja ympäristöstä.
Kykenee yhteistyöhön.
Käyttää yleensä asiallista kieltä ja suhtautuu koulutovereihin ja koulun henkilökuntaan myönteisesti.
Tyydyttävä 7
Häiritsee ajoittain työskentelyä ja työrauhaa.
Koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen vaihtelee.
Suhtautuu toisinaan välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin, tavaroihin, tiloihin ja ympäristöön.
Yhteistyökyvyssä on joskus parantamisen varaa.
Suhtautuu koulutovereihin ja henkilökuntaan toisinaan kielteisesti ja käyttää joskus epäasiallista kieltä.
Kohtalainen 6
Häiritsee usein työskentelyä ja työrauhaa.
Rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin, tavaroihin, tiloihin ja ympäristöön.
Yhteistyökyvyssä on parantamisen varaa.
Suhtautuu oppilastovereihin ja koulun henkilökuntaan usein kielteisesti käyttää usein epäasiallista kieltä.
Välttävä 5
Häiritsee luokan työskentelyä ja työrauhaa jatkuvasti.
Vastustaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Suhtautuu vastuuttomasti omiin ja yhteisiin tehtäviin, tavaroihin, tiloihin ja ympäristöön.
Yhteistyökyvyssä on paljon parantamisen varaa.
Suhtautuu oppilastovereihin ja koulun henkilökuntaan röyhkeästi.
Hylätty 4
Häiritsee luokan työskentelyä ja työrauhaa säännöllisesti.
Halveksii koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia.
Ei halua tehdä yhteistyötä.
Ei sopeudu kouluyhteisön sääntöihin.
Käyttäytyy toistuvasti epärehellisesti.
Suhtautuminen ja kielenkäyttö oppilastovereita ja koulun henkilökuntaa kohtaan on törkeää.
Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta koululle ensimmäisen poissaolopäivän aikana.
Huoltajan tulee hakea lupa poissaoloon kirjallisesti hyvissä ajoin ennen suunniteltua poissaoloa. Poissaolo haetaan Wilmasta löytyvällä lomakkeella. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi myöntää 1-5 päivän poissaololuvan. Tätä pidemmän poissaololuvan myöntää rehtori. Poissaolojen aikana oppilaan on huoltajansa kanssa huolehdittava koulussa opetettavien aineiden opiskelusta. Oppilaiden lomamatkat pyydetään ajoittamaan koulun lomapäiville, jotta oppilas ei jäisi opinnoissaan jälkeen.
Viimeksi muokattu12.8.2024