Oppilaan sairastuessa on poissaoloista ilmoitettava luokanopettajalle välittömästi. Luokanopettaja voi myöntää oppilaalle luvan poissaoloon viiteen koulupäivään asti. Rehtori myöntää oppilaalle poissaololuvan viikkoa pitemmäksi ajaksi. Huoltajan anoessa lomaa oppilaalle hän ottaa vastuun myös siitä, että koulutyöt tulevat tehdyksi loman aikana.
Koulussamme on ollut käytössä muutaman vuoden ajan kasvatuskeskustelu eli KAKE. Kasvatuskeskustelukäytänteen tavoitteena on vähentää jälki-istuntojen määrää sekä saada lapsi aktiivisesti käsittelemään keskusteluun johtanutta tilannetta.
Perinteisessä jälki-istunnossa lapsi jää usein passiiviseksi moitteiden vastaanottajaksi ja muodollisesti suorittavaksi toimijaksi. Kasvatuskeskustelussa lapsi joutuu itse sanoittamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään. Tämä kehittää lapsen itsesäätelyn, toiminnanohjauksen ja ajattelun taitoja. Lapsen on ymmärrettävä, että vain hän itse voi vaikuttaa omaan toimintaansa. Aikuisen tehtävänä on ohjata ja opastaa lasta tähän.
KASVATUSKESKUSTELUKÄYTÄNTÖ ETENEE KOULUSSAMME SEURAAVASTI:
- Rikkeen havaitseva opettaja kirjaa kasvatuskeskustelusta lähetteen Wilmaan ja ilmoittaa siitä oppilaan luokanopettajalle tai –ohjaajalle. Huoltajille asiasta ei tiedoteta etukäteen.
- Solun kake-opettaja hakee oppilaan tunnilta keskusteluun. Kake pidetään mahdollisimman pian, yleensä viikon sisällä kaken kirjaamisesta. Oppilaan tulee korvata tunnin aikana tekemättä jääneet tehtävät. Tarvittaessa huoltaja kutsutaan keskusteluun mukaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi (perusopetuslaki § 35).
- Kasvatuskeskustelussa käydään läpi tapahtunut tilanne ja täytetään yhdessä oppilaan ja kake-opettajan kesken Wilmaan kake-lomake.
- Keskustelun lopuksi oppilas soittaa huoltajalle ja kertoo itse, mitä on tapahtunut ja mitä asiasta on kasvatuskeskustelussa sovittu. Jos huoltajaa ei tavoiteta puhelimella, kake-opettaja lähettää asiasta huoltajalle Wilma-viestin. Oppilaan kanssa Wilmaan täytetty kake-lomake näkyy Wilmassa myös huoltajille.
Kasvatuskeskusteluun johtavia tilanteita voivat olla:
- toistuva myöhästely
- toistuva tehtävien laiminlyönti
- toistuva oppituntien häirintä
- lintsaaminen
- häiriökäyttäytyminen välitunneilla
- koulun sääntöjen rikkominen
- ilkivalta
- lievä väkivaltainen käytös
- muu opettajan aiheelliseksi katsoma toiminta/käytös
Jälki-istuntoa määrätään edelleen tilanteen ja harkinnan mukaan mm. rikosoikeudellisista asioista kuten väkivaltaisuudesta tai varastamisesta.
Koulukiusaamistilanteita selvittää koulussamme erillinen KiVa-tiimi. Myös vertaissovittelukäytäntö jatkuu edellisten vuosien mallin mukaan.
1. Opettajan ohjauskeskustelu
- Opettaja tai ohjaaja huomaa rikkeen/ei toivotun käytöksen ja puhuttaa oppilaan tilanteesta.
- Opettaja merkitsee asian oppilaan Wilman tuntimerkintöjen kohdalle. Jos kyse on välituntikäytöksestä, merkitään ohjauskeskustelu välituntimerkinnäksi.
- Ei laiteta merkintää ainakaan aina
2. Käytöskoulu
- Rikkeen/ei toivotun käytöksen toistuessa, opettaja tai ohjaaja lähettää luokanvalvojalle asiasta viestin.
- Luokanvalvoja pitää oppilaalle käytöskoulun kouluaikana.
- Luokanvalvoja merkitsee Wilmaan pidetyn käytöskoulun > tuntimerkintä
3. Seuraavat portaat ovat rinnakkaisia:
a. Kasvatuskeskustelu
- Kun käytöskoulua on jo kaksi kertaa pidetty ja ei toivottu käytös jatkuu tai jos rike on vakavampi.
- Opettaja tai ohjaaja tekee kasvatuskeskustelulähetteen.
- Kasvatuskeskusteluopettaja pitää kasvatuskeskustelun.
- Soitetaan kotiin ja täytetään kasvatuskeskustelulomake.
- Kasvatuskeskustelun pitäjä merkitsee Wilmaan.
b. Rehtorin puhuttelu
- Kun kasvatuskeskustelu on määrätty toistuvasti tai rikkeen laatu edellyttää.
c. Jälki-istunto
- Määrätään vakavammissa rikkeissä tai jos edeltävät kasvatustoimet eivät ole riittäneet.
- Opettajille jälki-istunnon valvontavuorot ovat listan mukaan.
4. Koulupäivän keskeytys
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
5. Oppilaan ja huoltajan yhteistyön palaveri
Kutsutaan oppilas huoltajineen koululle keskustelemaan oppilaan toistuvista opetukseen tai kasvatukseen liittyvistä ongelmista. Palaveriin kutsutaan luokanvalvoja aina, mutta voi olla joku aineenopettaja, erityisopettaja tai tarpeen vaatiessa apulaisrehtori tai rehtori. Yksin opettajan ei kannata ko palaveria järjestää. Palaveri etenee seuraavasti:
- Todetaan tilanne.
- Oppilas nimeää itselleen tavoitteita asian/käytöksen ongelman korjaamiseksi.
- Seurantapalaveri pidetään tarpeen mukaan. Seurantapalavereita voi olla tämän jälkeenkin useita tai yksi.
- Jos tilanne ei ole muuttunut tavoitteelliseen suuntaan, tiivistetään yhteisten tapaamisten aikataulua ja tavoitteen asettelua.
6. Oppilaan työpäivien lyhentäminen
Mikäli oppilaan käyttäytyminen tai opiskelu ei edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen muutu toivottuun suuntaan, voidaan oppilaan koulupäivää lyhentää. Siirrytään Perusopetuslain 18 §:n 3.momentin mukaisiin toimenpiteisiin, ts. oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään. Tämä edellyttää, että oppilas siirretään erityiseen tukeen ja tukitoimet merkitään HOJK:iin.
7. Kirjallinen varoitus
Mikäli oppilaan käyttäytyminen ei parane aikaisempien toimenpiteiden vuoksi, rehtori voi antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen.
Ennen oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
8. Määräaikainen erottaminen
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
KiVa Koulu on kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma. Se on kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella.
Metsäkylän koulu on yksi noin 2500 suomalaiskoulusta, joissa KiVa Koulu -ohjelma on otettu käyttöön.
KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti” , vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.
Mikä on kiusaamista?
Kiusaaminen on tahallista ja toistuvaa pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön. Se on valitettavan tavallinen ilmiö monissa pysyvissä ryhmissä kuten koululuokissa. Kiusaaminen on useimmiten sanallista (esim. pilkkaamista, nimittelyä). Myös epäsuora kiusaaminen (esim. ryhmän ulkopuolelle sulkeminen, ilkeiden juttujen levittäminen) on melko yleistä. Fyysinen kiusaaminen ei ole yhtä tavallista. Uusi kiusaamisen muoto on netti- ja kännykkäkiusaaminen.
Mikä ei ole kiusaamista?
Kiusaamista ei ole, kun kaksi tasavertaista oppilasta tappelee tai nahistelee enemmän tai vähemmän satunnaisesti. Fyysiseen kontaktiin tietysti puututaan koulussamme aina. Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat elämään, eivätkä nuoret vielä osaa aina ratkaista niitä rakentavasti. Näitä sosiaalisen kanssakäymisen taitoja nuori oppii kotona ja koulussa. Kiusaamisesta niiden kohdalla ei kuitenkaan välttämättä ole kysymys.
Kiusaaminen ei kosketa vain kiusaajia ja kiusattuja
Useimmissa kiusaamistilanteissa on läsnä myös muita lapsia tai nuoria. Se, miten muut toimivat kiusaamistilanteessa, vaikuttaa kiusatun oloon, kiusaamistilanteen etenemiseen ja kiusaamisen kestoon. Tärkeää on saada kaikki ymmärtämään, miten he voivat omalta osaltaan vaikuttaa: ”Lopetetaan kiusaaminen yhdessä!”
KiVa Koulu -ohjelman tavoitteet:
Kiusaamisen vähentäminen.
Uusien kiusaamistapausten ennalta ehkäiseminen.
Kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointi.
Onko KiVa Koulu -ohjelmalla toivottuja vaikutuksia?
Turun yliopistossa on tutkittu Kiva Koulu -ohjelman vaikutuksia vuosina 2007-2009. Tutkimukseen osallistui 117 kokeilukoulua ja 117 vertailukoulua eri puolilta Suomea. Yhden vuoden jälkeen oppilaan todennäköisyys joutua kiusatuksi tai kiusata muita oli KiVa Koulu -ohjelmaa käyttäneissä kouluissa jopa 30-50 % pienempi kuin vertailukouluissa. Tämä on poikkeuksellisen hyvä tulos jopa kansainvälisessä mittakaavassa.
Kiusaamisen vähenemisen lisäksi ohjelman käyttöön ottamisen on koettu parantaneen luokkien ilmapiiriä sekä lisänneen toisten auttamista ja koulumotivaatiota.
Mitä vanhemmat voivat tehdä?
KiVa Koulu -hankkeen Internet-sivuilla on opas vanhemmille. Se tarjoaa tietoa kiusaamisesta ja vanhempien keinoista vähentää kiusaamista ja tukea kiusattua lasta. Käy tutustumassa ohjelmaan osoitteessa www.kivakoulu.fi./vanhemmille(avautuu uuteen ikkunaan)
Miten vanhempien sitten tulee toimia kiusaamista vähentääkseen?
Suhtaudu vakavasti ilmi tulleeseen kiusaamiseen.
Toimi yhteistyössä koulun kanssa.
Keskustele lapsen tai nuoren kanssa kiusaamisesta, vaikka tämä ei itse olisikaan kiusattu eikä kiusaisi toisia.
VERSO eli vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Sovittelua kouluissa on edistetty jo kymmenen vuotta.
Kun vertaissovittelutoiminta käynnistetään koululla, koulutukseen osallistuvat niin koulun henkilökunta kuin koulutukseen valitut oppilaat. Vertaissovittelijaoppilaat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun. Oppilaat saavat kertoa oman näkemyksensä, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelun lopuksi tehdään osapuolia koskeva sopimus, jota seurataan.
Opettajille vertaissovittelu on oiva keino helpottaa ristiriitojen ja kiusaamistilanteiden selvittämistä koulun arjessa. Sovittelu myös tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja lisäten oppilaiden osallisuutta. Sovittelun avulla oppilaat oppivat ongelmanratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamista ja rauhanrakennusta.
Tutkittua tietoa
Jopa 90 prosenttia vertaissovittelijoina toimivista oppilaista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä. Sovittelun periaatteet – vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja ratkaisujen etsiminen – ovat osapuolten kokemusten mukaan toteutuneet erittäin hyvin! Oppilaiden kyvykkyyden oivaltaminen on saanut aikuiset luottamaan siihen, että tuettuina, vaikkakin kasvussaan keskeneräisinä, oppilaat voivat olla merkittäviä toimijoita, kun koulun työrauhaa turvataan.
Lukuvuoden 2009-2010 lopussa Suomessa oli 360 VERSO-koulua 86 paikkakunnalla. VERSO-koulut tavoittivat peräti 81 000 oppilasta ja heidän huoltajaansa. ”Tutustu VERSO-kouluihin” -sivulta voit tarkistaa, onko sinun lapsesi koulu jo VERSO-koulu tai mistä löytyy asuinpaikkasi lähin VERSO-koulu.
Tutkimuksen mukaan 87 prosenttia osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, että koulussa voidaan sopia riitoja ilman aikuisia.
Oppilailta kerättyjä kommentteja 2009
”On opittu käsittelemään riitatilanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen.” (sovittelijaoppilaat, Joroinen)
”Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään.” (sovittelijaoppilaat, Espoo)
”Versossa voi oppia tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuuttaja pitämään lupauksensa.” (sovittelijaoppilaat, Helsinki)
”Aina ei voi turvautua siihen, että muut ratkaisevat riidat.” (sovittelijaoppilaat, Joroinen)
”Täs ollaan opittu hyvii taitoi meijän tulevii avioliittoi varten.” (sovittelijaoppilaat, Helsinki)
1. Kiusaamisen ja väkivallan määrittely
Koulukiusaaminen on tapahtumasarja, jossa yksi tai useampi henkilö alista psyykkisesti tai fyysisesti, suoraan tai epäsuoraan, toista henkilöä toistuvasti.
Kiusaaminen on sitä, kun
- yhdelle ja samalle henkilölle aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä
- pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.
Kiusaaminen voi olla fyysistä, henkistä tai niin sanottua hiljaista kiusaamista. Kiusaaminen voi tapahtua myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai puhelimen sovelluksilla.
Kiusaaminen voi saada monia muotoja, se voi olla esimerkiksi:
- nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista
- tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista
- ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä
- ilkeiden lappujen lähettämistä
- ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä
- toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista
- Internetissä tapahtuvaa loukkaamista, esim. toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa
- ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien, Whatsapp-viestien tai sähköpostien lähettämistä
- kiusaamista sosiaalisessa mediassa
2. Häirinnän määrittely
Häirinnän ei tarvitse olla jatkuvaa eikä se välttämättä kohdistu heikompaan. Häirintä voidaan määritellä toiminnaksi, joka ei ole kiusaamista eikä väkivaltaa, jolloin se on toiseen henkilöön kohdistuvaa häirintää.
3. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy
Kouluun luodaan kiusaamista ja väkivaltaista käyttäytymistä vastustava asenne. Tähän asenteeseen voidaan vaikuttaa oppilashuollon yhteisöllisin toimenpitein. Jokainen ryhmän jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusaamiseen omassa ympäristössään.
Tärkeää on saada koko luokka toimimaan kiusaamista vastaan ja saada kiusaamisen hiljaiset hyväksyjät kiusatun puolustajiksi. Kiusatun puolustaminen voi olla myös tuen antamista kiusatulle sanomalla hänelle jotain mukavaa, ottamalla hänet mukaan esim. ryhmätöissä tai kehottamalla kiusaajia lopettamaan.
Kun oppilas näkee kiusaamista, hän kertoo siitä aikuiselle sekä kotona että koulussa. Kiusaamisesta voi kertoa vanhemmille, opettajalle, rehtorille, tukioppilaille, koulunkäynnin ohjaajalle, oppilashuollon henkilökunnalle.
Luokanopettaja tai -ohjaaja on avainasemassa luodessaan luokkahenkeä, joka ehkäisee kiusaamista. Luokanopettajan tai -ohjaajan johdolla luokka laatii yhdessä luokan säännöt.
Opetushenkilökunta tarkkailee luokkien sosiaalisia suhteita päivittäisessä koulutyössä. Ainakin kerran lukuvuodessa tilannetta kartoitetaan kyselylomakkeella. Ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilaille pidetään KiVa-tunteja, jossa kiusaamista käsitellään. Aihetta voidaan tarpeen mukaan käsitellä muillakin luokkatasoilla ja eri oppiaineissa.
Erityisoppilaiden integrointi opettaa erilaisuuden hyväksymistä ja vaihtelevat työskentelyryhmät auttavat tutustumaan moniin kavereihin.
Muita koulussa huomioitavia asioita:
- Opettajan on mentävä ajoissa tunneille, jotta tilaisuuksia kiusaamiseen ehkäistään.
- Opettajan on syytä selvittää oppilaan runsaiden tai yllättävien toistuvien poissaolojen syitä. Taustalla saattaa olla kiusaamista.
- Koulun turvallinen ja kannustava ilmapiiri kaikille oppilaille
- Selkeät rajat ja koko kouluyhteisön sitoutuminen kiusaamisen vähentämiseen
- Välituntivalvonta
- Kyselyt, luokkien ilmapiirikartoitukset
- Kummioppilaiden toiminta 1.-2.-luokan oppilaille
- Rohkaistaan oppilaita ja vanhempia kertomaan kiusaamisesta
- Tiedetään, miten kiusaamistilanteissa toimitaan ja että kiusaamista ei hyväksytä (nollatoleranssi)
Oppilas- ja opiskeluhuollon lainsäädännössä painotetaan yhteisöllisiä tavoitteita koko koulun tasolle. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy on yhteisöllisen oppilashuoltotyön tehtävä Metsäkylän Yhtenäiskoulussa.
4. Miten voi tunnistaa kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan?
Koulun henkilökunta:
Kiusatuksi joutuminen voi näkyä monenlaisina merkkeinä tai oireina. Esimerkiksi koulussa oppilas viettää välitunnit toistuvasti yksin tai hän on haluton lähtemään ollenkaan välitunnille. Hän saattaa myös koulupäivän jälkeen jäädä koulun alueelle viivyttelemään lähtemättä heti kotimatkalle. Oppilaan poissaolot koulusta saattavat lisääntyä tai hän vaikuttaa ahdistuneelta tai surumieliseltä. Koulumenestys saattaa äkillisesti romahtaa ilman selvää syytä. Kiusaamisesta voi kertoa myös se, että luokkatoverit esimerkiksi nauravat toistuvasti oppilaan vastauksille tai eivät valitse häntä ryhmätöihin tai joukkueisiin. Kiusaamiseen pitää puuttua myös tilanteissa, joissa kiusattu itse vähättelee asiaa tai sanoo, ettei se häntä haittaa.
Huoltajat:
Kotona näkyviä merkkejä voivat olla lapsen ahdistuneisuus ja alakuloisuus, univaikeudet tai psykosomaattiset oireet kuten päänsärky tai vatsakipu. Nuori voi osoittaa yllättäen, ettei halua mennä kouluun, tai hän alkaa kulkea sinne uutta reittiä tai haluaa koulumatkalle mukaan saattajan. Myös se, ettei nuori puhu kavereista eikä tuo heitä kotiin, saattaa kertoa kiusaamisesta. Nuoresta huolissaan olevan vanhemman pitää – sen lisäksi, että keskustelee nuoren kanssa – ottaa aina yhteyttä kouluun.
5. Ohjeita opetushenkilökunnalle kiusaamisen, häirinnän tai väkivallan ilmetessä:
- Jos ilmoitus kiusaamisesta tulee koulun henkilökunnalle >> yhteys kiusatun/kiusaajan luokanopettajaa tai -ohjaajaan
- luokanopettaja/ohjaaja selvittää/hoitaa aina ensin itse kiusaamisen taustat ja arvioi onko kyseessä toistuva kiusaaminen. >> Jos tilanne ei ratkea luokanopettajan/ohjaajaan toimin, ottaa hän yhteyden Kiva-tiimiin
- KiVa-tiimi ottaa kiusaamistapauksen selvitettäväkseen Kiva-käytänteen mukaan. Jokainen opettaja voi tutustua Kiva-kansioon, jossa on systemaattinen ohjeistus ja kiusaamisen selvittelyn etenemisen vaiheet.
6. Kiusaamisen käsittelyn menetelmiä
KiVa-koulu KiVa-koulukäsittelyn eteneminen
1) Keskustelut; KiVa-tiimi keskustelee kiusaamisen osapuolien kanssa yhdessä ja erikseen tarvittaessa useamman kerran. Keskusteluissa tehdään sopimuksia kiusaamisen loppumiseksi, ja niiden noudattamista seurataan. Jokaisesta tapaamisesta ja keskustelusta tehdään kirjalliset muistiinpanot. KiVa-tiimi on jo prosessin alkuvaiheessa yhteydessä kiusaamistapauksen osapuolten huoltajiin.
2) Seuranta; Kiva-tiimi ja luokanvalvoja hoitavat seurannan keskustelemalla kiusatun ja kiusaajien kanssa tapauskohtaisesti yhdessä ja/tai erikseen ja varmistaa, että kiusaaminen on loppunut.
3) Jos kiusaaminen kuitenkin jatkuu; KiVa-tiimi ottaa asian uudelleen käsittelyynsä. Tiimin kokoontumisiin voidaan pyytää rehtori paikalle. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan mukaan. Mikäli ilmenee, että kiusaaminen kaikesta edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta jatkuu, toimitaan seuraavasti:
- Informoidaan luokanvalvojaa / KiVa-tiimiä
- Informoidaan rehtoria, joka ottaa tarvittaessa asian esiin OH:ssa.
- Kiusaajat puhutetaan yhdessä KiVa-tiimin ja rehtorin kanssa
- Informoidaan huoltajia
- Tarvittaessa sovitaan koululle palaveri asianosaisten ja huoltajien kesken
- Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus/tutkintapyyntö poliisille
Verso, eli vertaissovittelu
Koulussa on käytössä Verso-sovittelu. Verso on vertaissovittelua, jossa isommat oppilaat sovittelevat pienempien oppilaiden mielipahatilanteita. Sovittelijoita on luokilta 59. Versosovittelijat ovat saaneet koulutuksen sovittelijoiksi. Heitä ohjaavat opettajat. Versosovitteluista laaditaan muistioita, joita sovittelijat seuraavat.
Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilaat Metsäkylän Yhtenäiskoulussa koulutetaan yhdeksännen luokan oppilaista. Tukioppilaaksi haetaan, kun oppilaat valitsevat yhden tunnin koulun oman valinnaisen yhdeksännen vuosiluokan aikana. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa.
Rehtori voi sovitella oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita tarpeen mukaan opettajien tai oppilashuollon henkilökunnan aloitteesta.
7. Käyttäytymisen kasvatusportaat
Metsäkylän Yhtenäiskoulussa Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisen suunnitelmista ja niiden toteutuksesta huolimatta, voidaan kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ehkäistä tai rajoittaa myös kasvatuksen portailla.
7.1. Opettajan ohjauskeskustelu
- Opettaja tai ohjaaja huomaa rikkeen/ei toivotun käytöksen ja puhuttaa oppilaan tilanteesta.
- Opettaja merkitsee asian oppilaan Wilman tuntimerkintöjen kohdalle. Jos kyse on välituntikäytöksestä, merkitään ohjauskeskustelu välituntimerkinnäksi.
- (ei laiteta merkintää ainakaan aina)
7.2. Käytöskoulu
- Rikkeen/ei toivotun käytöksen toistuessa, opettaja tai ohjaaja lähettää luokanvalvojalle asiasta viestin.
- Luokanvalvoja pitää oppilaalle käytöskoulun kouluaikana.
- Luokanvalvoja merkitsee Wilmaan pidetyn käytöskoulun >> tuntimerkintä
7.3. Seuraavat portaat ovat rinnakkaisia:
A. Kasvatuskeskustelu
- Kun käytöskoulua on jo kaksi kertaa pidetty ja ei toivottu käytös jatkuu tai jos rike on vakavampi.
- Opettaja tai ohjaaja tekee kasvatuskeskustelulähetteen.
- Kasvatuskeskusteluopettaja pitää kasvatuskeskustelun.
- Soitetaan kotiin ja täytetään kasvatuskeskustelulomake.
- Kasvatuskeskustelun pitäjä merkitsee Wilmaan.
B. Rehtorin puhuttelu
- Kun kasvatuskeskustelu on määrätty toistuvasti tai rikkeen laatu edellyttää.
C. Jälki-istunto
- Määrätään vakavammissa rikkeissä tai jos edeltävät kasvatustoimet eivät ole riittäneet.
- Opettajille jälki-istunnon valvontavuorot ovat listan mukaan.
7.4. Koulupäivän keskeytys
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
7.5. Oppilaan ja huoltajan yhteistyön palaveri
Kutsutaan oppilas huoltajineen koululle keskustelemaan oppilaan toistuvista opetukseen tai kasvatukseen liittyvistä ongelmista. Palaveriin kutsutaan luokanvalvoja aina, mutta voi olla joku aineenopettaja, erityisopettaja tai tarpeen vaatiessa apulaisrehtori tai rehtori. Yksin opettajan ei kannata ko palaveria järjestää.
Palaveri etenee seuraavasti:
- todetaan tilanne
- oppilas nimeää itselleen tavoitteita asian/käytöksen ongelman korjaamiseksi.
- Seurantapalaveri pidetään tarpeen mukaan. Seurantapalavereita voi olla tämän jälkeenkin useita tai yksi.
- Jos tilanne ei ole muuttunut tavoitteelliseen suuntaan, tiivistetään yhteisten tapaamisten aikataulua ja tavoitteen asettelua
7.6. Oppilaan työpäivien lyhentäminen
Mikäli oppilaan käyttäytyminen tai opiskelu ei edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen muutu toivottuun suuntaan, voidaan oppilaan koulupäivää lyhentää. Siirrytään Perusopetuslain 18§:n 3.momentin mukaisiin toimenpiteisiin, ts oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään.
7.7. Kirjallinen varoitus
Mikäli oppilaan käyttäytyminen ei parane aikaisempien toimenpiteiden vuoksi, rehtori voi antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen. Ennen oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
7.8. Määräaikainen erottaminen
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
8. Mitä kiusaamisesta häirinnästä tai väkivallasta voi seurata?
Jatkuvan uhan alla elävät kiusatut lapset kokevat turvattomuutta ja voivat huonosti: heillä esiintyy mm. masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta ja koulupoissaoloja enemmän kuin ikätovereillaan. Osalla kiusatuista kokemukset heijastuvat myös myöhempään elämään pitkäkestoisina vaikutuksina, kuten masennuksena, huonona itsetuntoja ja vaikeutena luottaa muihin ihmisiin. Näiltä negatiivisilta vaikutuksilta voi suojata vastavuoroinen ystävyyssuhde tai jokin vertaisryhmä koulussa tai sen ulkopuolella, jossa lapsi voi kokea hyväksyntää.
Sekä kiusatun että kiusaajan kannalta on kuitenkin tärkeää, että kiusaaminen lopetetaan. Kiusatuksi joutumisen tiedetään olevan erittäin pysyvää vuodesta toiseen, ellei tilanteeseen puututa.
Kiusaaminen on riski myös kiusaajalle. Jos kiusaaja saa jatkaa kiusaamista ilman, että siihen puututaan, on hänellä riski kasvaa aikuiseksi, joka on taipuvainen aggressiiviseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Lapset ja nuoret eivät välttämättä ”kasva eroon” kiusaamisesta.
Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää myös muiden oppilaiden kannalta. Koulussa tapahtuva kiusaaminen vaikuttaa moniin muihinkin oppilaisiin ja heidän hyvinvointiinsa.
Mitä Yhteispeli on? Yhteispeli on perusopetuksen kehittämis-, tutkimus- ja implementaatiohanke, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä suomalaisissa alakouluissa. Yhteispeli on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylöjärven kaupungin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteistyöhanke, jonka päärahoittaja on OKM. Toimintatapoja on kehitetty yhdessä Ylöjärven koulujen kanssa.
Yhteispeli tarjoaa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseksi käytännöllisiä toimintatapoja koulun eri osa-alueille, joita ovat:
- luokka
- kodin ja koulun yhteistyö
- koko koulun kehittäminen
- työyhteisö
- esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
Nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla koko koulua kehitetään entistä johdonmukaisemmin lasten tervettä psyykkistä kehitystä tukevaksi yhteisöksi. Yhteispelin toimintatapoja on kehitetty vuosina 2007-2012. Vuonna 2013 on käynnistynyt vaikuttavuustutkimus, johon osallistuu kouluja ympäri Suomen.
Metsäkylän koulu on tullut mukaan Yhteispeliin keväällä 2013. Käytäntöjä otetaan käyttöön koko koulussa. Kun uusia opettajia tulee kouluun, heidät koulutetaan yhteispelihankkeen mukaisia toimintoja käyttämään.
- oppilaskunta
- tukioppilaat
- kummitominta
- kouluyhteisöohjaajan yhteistyö
- välkkärit